Viestijä, auta pelastamaan journalismi!

Mediakonsernien laajeneminen kuihduttaa pienten lehtien kirjoa. Kun yhä useampi lukee uutisensa älypuhelimen välityksellä, kärsijöinä ovat pienemmät julkaisut sekä paikallispolitiikkaa ja kulttuuria seuraava journalismi. Mitä viestinnän ammattilaiset voivat tehdä tilanteen korjaamiseksi?    

Meillä Netprofilessa työntekijöitä kannustetaan oppimiseen. Sisäisen Grow-ohjelman puitteissa jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua vuosittain kiinnostavaan tapahtumaan tai kouluttaa itseään esimerkiksi vapaavalintaisella kurssilla.  

Minä ja kollegani Liisa Yli-Ojanperä suuntasimme lokakuun alussa Jyväskylään Viestintäpäivä Plussa -tapahtumaan, jonka järjestäjinä toimivat ProCom sekä Suomen tiedetoimittajain liitto. Tapahtuman teemana oli tänä vuonna ”Pelastetaan viestintä”. Puhujina nähtiin muun muassa Financial Timesin tiedetoimittaja Melissa Heikkilä, Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko, Osuuskauppa Keskimaan viestintä- ja markkinointijohtaja Noora Luoma sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen viestintäjohtaja Tero Manninen.   

Tapahtumassa oli monta mielenkiintoista puheenvuoroa. Itse olen tehnyt aiemmin urallani yli vuosikymmenen verran töitä toimittajana, ja ehkä siksi kaksi median tilaan ja journalismiin liittyvää puheenvuoroa jäi resonoimaan erityisen voimakkaasti.  

Viestinnän sijaan pelastamista tarvitseekin erityisesti journalismi 

Tietokirjailija, tutkija Elina Grundström kävi läpi esityksessään, mitä median omistuksen keskittyminen merkitsee suomalaiselle demokratialle. Teemaa käsiteltiin nopeasti laajentuneen Keskisuomalainen-konsernin kautta: konsernin tytäryritykset julkaisevat kymmeniä sanomalehtiä ja omistavat myös useita radiokanavia.  

Grundström on kirjoittanut yhtiön toimitusjohtajasta Vesa-Pekka Kangaskorvesta kirjan, jossa käsitellään tämän nousua yhdeksi 2000-luvun tärkeimmistä mediavaikuttajista Suomessa. Kangaskorpi itse kommentoi kirjaa ja Grundströmin löydöksiä etäyhteydellä.

Toisessa samaa teemaa käsitelleessä esityksessä tutkijatohtori Ville Manninen kertoi tutkimuksestaan median keskittymisen demokratiavaikutuksista.

Kummassakin esityksessä tuotiin esille samanlaisia ilmiöitä: pienien paikallislehtien omistus keskittyy voimakkaasti, ja säästöjä haetaan muun muassa julkaisemalla samoja juttuja useissa oman verkoston lehdissä sen sijaan, että jokainen media kirjoittaisi artikkelinsa itse.  

Samaan aikaan toimitusten koko pienenee, resurssit niukkenevat ja juttujen kulmat muuttuvat. Jopa 30 prosenttia toimituksista on kadonnut, paikallispolitiikan ja kulttuurin seuranta vähentynyt. Syntyykö Suomeen uutiserämaita, joissa paikallisia asioita käsitellään vain sosiaalisen median välityksellä? Minkälainen syy-seuraussuhde asioilla on?  

Digisiirtymä vaikuttaa juttujen painotuksiin 

Mannisen tutkimuksen mukaan samanlaisia muutoksia tapahtuu halki Suomen, mutta useimmiten omistajasta huolimatta. Iso vaikutus on ollut verkko edellä -tekemisen yleistymisellä 2020-luvulla printtimedian kutistuessa. Paikallislehdet taipuivat muutoksen edessä voimakkaasti viimein koronavuosina. Kyse lieneekin Mannisen mukaan enemmän tämän ajan ilmiöstä kuin omistuksen keskittymisen välittömästä vaikutuksesta. 

V-P Kangaskorpi puolusti konsernin vaikutuksen laajenemista muun muassa sillä, että ilman konsolidointia monet pienemmät lehdet olisi kenties jo lakkautettu. Jos mediayhtiö ei tee voittoa, se ei voi tehdä journalismia, hän toteaa Aatos Erkon hengessä.  

Niin tai näin, median uuden todellisuuden myötä paikallisuus kiinnostaa entistä enemmän, mutta ennen kaikkea paikallisten sattumusten, ravintoloiden ja hyvän mielen juttujen muodossa. Samaten paljon luetaan – ja siksi myös kirjoitetaan – henkilöjuttuja. Paikallismedian rooli vallan vahtikoirana on kuitenkin auttamatta pienentynyt. 

Miten journalismi pelastetaan? 

Mitä oppeja tästä on sitten johdettavissa median kanssa työskentelyyn nykyisessä tilanteessa? Ainakin se, että lokaali kiinnostaa myös isompien ilmiöiden kohdalla: nosta esiin ihmisiä, koska ihmiset kiinnostavat aina.  

Organisaatioiden viestinnässä työskentelevien kannattaa tunnistaa toimitusten todellisuus: niukat resurssit, henkilöstövaje, kova paine kilpailla klikeistä. Jos haluat saada viestisi läpi, kannustan ylläpitämään hyviä suhteita toimittajiin. He ovat usein kutsumusammatissaan ja haluavat tarjoilla lukijoilleen mielenkiintoisia juttuja. Auta toimittajaa ja tarjoa tietoa sekä asiantuntijahaastatteluita avoimesti, niin yrityksesi saa ansaitsemansa näkyvyyden helpommin.  

Viestinnän ammattilaisina meidän kannattaa myös miettiä, miten voimme osaltamme pitää paikalliset mediat hengissä. Iso tekijä on tietenkin raha: sen sijaan, että kulutamme viestintä- ja markkinointibudjetin Metan kaltaisten kansainvälisten jättien palveluihin, voimme saavuttaa yleisön ostamalla näkyvyyttä kotimaisesta mediasta – joko Readpeakin kaltaisten suomalaisten alustojen tai suoraan mediayhtiöiden kautta.  

Tarvitseeko organisaatiosi näkyvyyttä? Me autamme teollisuuden ja teknologia-alan yrityksiä tavoittamaan yleisönsä ympäri Suomea. Jätä yhteydenottopyyntö, jos haluat kuulla lisää!