Tekoäly 2026: tehokkuusputkesta vallankäytön infrastruktuuriksi

Tekoäly on nopeasti muodostumassa näkymättömäksi infrastruktuuriksi, joka vaikuttaa päätöksentekoon, kustannusrakenteisiin ja vallan jakautumiseen. Jos vuonna 2023 monissa organisaatioissa pohdittiin, mitä tekoäly osaa, nyt on olennaisempaa kysyä, kuka päättää, miten se toimii – ja kenen puolesta.  

Loimme Netprofilen toimistolla katsauksen kuluvan vuoden tekoälynäkymiin, joita määrittävät niin suorituskykykilvan hidastuminen, hinnoittelumallien kehittyminen kuin vallan, vastuun ja riippuvuuksien teemat. 

Luottamus syntyy omistajuudesta ja läpinäkyvyydestä 

Geopoliittisesti vähintään eriskummallisella aikakaudella luottamus ja riskeihin varautuminen nousevat arvoon arvaamattomaan. Samalla tekoäly on valumassa osaksi päätöksentekoa usein ilman, että sen roolia hahmotetaan avoimesti. Kyse ei ole enää siitä, luotammeko kielimallin tuottamaan vastaukseen, vaan kuka sitä ohjaa, kouluttaa ja hyödyntää.  

EU:n tekoälyasetus (AI Act) pyrkii rajaamaan tätä valtaa niissä käyttötapauksissa, joissa vaikutus ihmisten oikeuksiin on merkittävä. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset hakijoita seulovat rekrytointijärjestelmät sekä asiakkaiden maksukykyä ja riskiprofiilia arvioivat luotto- ja rahoitusjärjestelmät. Sääntely ei kuitenkaan poista peruskysymystä siitä, kenellä on todellinen valta silloin, kun tekoälyä käytetään päätöksenteon tukena tai prosessin osana. 

Erilaiset riippuvuudet kulkevat luottamuksen kanssa käsi kädessä. Monissa yrityksissä mietitään, missä ne haluavat omaa dataansa säilyttää tai kenen työkaluja kannattaa tulevaisuudessa hyödyntää. Tieteellisen kehityksen kannalta huomionarvoista on sekin, että lähes kaikki tämän hetken merkittävät kielimallit tulevat kaupallisilta toimijoilta tutkimuslaitosten tai hallintojen sijaan.  

Edelleen ahkerasti hallusinoiva tekoäly haastaa luottamusta tiedon oikeellisuuteen. Reuters Institute on nostanut Googlen tekoäly-yhteenvedon (AI Overview) hakutulokset merkittävimmäksi rakenteelliseksi uhaksi medialle, sillä suoraan hakunäkymässä tarjoiltu vastaus vähentää käyttäjän tarvetta alkuperäisen jutun klikkaamiselle. Huolimatta siis siitä, että tekoäly-yhteenvedon on arvioitu generoivan satoja miljoonia virheellisiä tai harhaanjohtavia vastauksia päivässä.  

Suorituskykykuilu on kadonnut  

Vuonna 2026 kielimallin suorituskyky ei enää riitä erottautumistekijäksi. Uusia toimijoita, malleja ja työkaluja nousee kuin sieniä sateella. Yritykset valitsevat yhä useammin käyttötapaukseen parhaiten sopivan mallin sen valmistajasta riippumatta. 

Kielimallien kehityksen eturintamaa edustavien frontier-mallien erot ovat kaventuneet merkittävästi, ja GPT-4-tasoinen suorituskyky palvelee monissa perustehtävissä murto-osalla aiemmista kustannuksista. Avoimen lähdekoodin haastajat operoivat jo tasolla, joka riittää monen käyttäjän tarpeisiin hyvin.  

Siksi yritykset kohdistavat katseensa niihin toimijoihin, jotka pystyvät tarjoamaan luotettavasti toimivaa tekoälyä kustannustehokkaasti ja juuri omalla toimialalla erinomaisesti suoriutuen. Samalla orkestroinnin, eli tiedonhaun, kontekstin hallinnan ja istuntojen välisen jatkuvuuden merkitys on kasvanut kriittisemmäksi kuin yksittäisen mallin raaka suorituskyky. 

Agenttinen tekoäly on kaikkialla – riskien kera  

Tekoälyä viedään nyt kiihtyvällä vauhdilla agenttiseen muotoon, joka kykenee muokkaamaan tiedostoja, suorittamaan tehtäviä ja tekemään monimutkaisiakin päätöksiä.  

Arvioiden mukaan massiivinen enemmistö enterprise-sovelluksista tulee sisältämään agenttista tekoälyä kuluvan vuoden aikana. On houkuttelevaa jahdata potentiaalisia tuottavuushyötyjä liiketoimintakriittisiin järjestelmiin ja tietoon kiinnittyvien agenttien voimin, mutta samalla kasvavat myös riskit.  

Tekoälyn hallusinoimaa vastausta merkittävästi suuremmaksi huoleksi muodostuvat agentit, jotka tekevät vääriä asioita. Tahattomasti toteutetut toimenpiteet ja toimintarajojen ylittäminen saattavat johtaa peruuttamattomiin seurauksiin ihan oikeassa elämässä ja liiketoiminnassa. Esimerkiksi Meta selvisi ilman valtuutusta toimineen agentin aiheuttamasta tietoturvaloukkauksesta kuivin jaloin puhtaasti tuurilla. 

Mutta kuka kantaa vastuun agentin aikaansaamista vahingoista? Tekoälyn hallintamalli alkaa kiinnostaa nyt niitäkin, jotka aiemmin pitivät governancea vain nahkeana byrokratiana.  

Devauksessa hype törmää todellisuuteen 

Lähes kaikki ohjelmistokehittäjät käyttävät jo tekoälyä osana työnkulkuaan. Koodia syntyy nopeammin kuin koskaan, mutta samalla katselmointi, virheiden korjaus ja kokonaisuuden hallinta vievät entistä enemmän aikaa. 

Samalla ihminen muodostuu pullonkaulaksi niin sanotussa tehokkuusparadoksissa, jossa yksittäinen devaaja saattaa toimia tekoälyn ansiosta tehokkaammin, mutta toimituskyky ei vielä skaalaudu samassa suhteessa. Hyödyt jäävät helposti maltillisiksi, ellei toimintatapoja, vastuita ja laatukriteerejä organisoida uudelleen. 

Samaan aikaan low-code- ja no-code-ratkaisut sekä ”vibe coding” tuovat ohjelmistokehityksen yhä useampien ulottuville. Prototypointi siirtyy aiempaa varhaisemmaksi, eikä kehittäjää tarvita jokaisessa vaiheessa. Tämä avaa valtavasti mahdollisuuksia, mutta kasvattaa samalla arkkitehtuurisen ajattelun tarvetta.

Hinnoittelu paljastaa, miten tekoälyä oikeasti käytetään 

Agenttinen tekoäly on rikkonut vanhat hinnoittelumallit. Siinä missä chat-pohjainen käyttö kulutti satoja niin sanottuja tokeneita, saattaa agentti ahmia miljoonia jo yhdessä tehtävässä. Kiinteähintaiset tilaukset eivät yksinkertaisesti kestä tätä – varsinkaan, kun keskeisten tekoälytoimijoiden liiketoiminta on edelleen raskaasti tappiollista.  

Hinnoittelumallit ovat siirtyneet yhä voimakkaammin kohti kulutusperusteista laskutusta, mikä aiheuttaa harmaita hiuksia silloin, kun kustannuksilta toivotaan ennustettavuutta. Kehitys ajaa organisaatioita kohti tekoälyn fiksua käyttöä, sillä kielimallivalinnat, orkestrointi ja käyttötapaukset näkyvät suoraan budjetissa. Token-rohmujen on kyettävä perustelemaan tekoälylle tuupatut eurot. 

Vuonna 2026 tekoälyhyötyjä ei enää jahdata päättömän kanan lailla, vaan yritykset siirtyvät kohti hallitumpaa, kustannustehokkaampaa ja vastuullisempaa käyttöönottoa. 

Haluatko kuulla lisää teknologian, viestinnän ja teknologiaviestinnän ajankohtaisia kuulumisia? Tilaa kuukausittainen uutiskirjeemme!