Kirjoitusvirhe on uusi kilpailuetu

Myönnän suhtautuneeni ennakkoon hieman kyynisesti ajatukseen, että Riiassa järjestettävä AI Summit Europe voisi lunastaa nimensä Europe-osan. 

Latvian kansalliskirjastossa toukokuun alussa pidetty kolmipäiväinen tapahtuma keräsi yli 500 osallistujaa 35 maasta, ja puhujissa oli muiden muassa psykologeja, datatieteilijöitä, e-commerce-yrittäjiä ja teollisuuden digitalisaatiokonsultteja. Parissa kohdassa meno jäi Baltic-tasolle, mutta useimpien esitysten kohdalla taso oli aidosti eurooppalainen. 

Kollegani Jepun kanssa teimme havainnon, joka oli ehkä reissun tärkein anti: emme oppineet mitään järisyttävän uutta. Meille se tarkoitti, että Netprofilella teemme tekoälyn kanssa asioita oikein. Tapahtuman puhujat vahvistivat käsityksiämme, joihin olemme päätyneet työmme kautta. 

Mutta ajatus kirjoitusvirheistä uutena mustana jäi elämään. 

Autenttisuus päihittää tyhjänpuhumisen – ja typo antaa etua 

Virolainen digitalisaatiokonsultti Lauri Antalainen esitti AI Summitissa huomion, joka nauratti ensin ja jäi sitten itämään. Nimittäin typo on arvokkain asia tekoälyajan markkinoinnissa. Tekoäly pyrkii virheettömyyteen, mutta ihminen on erehtyväinen. 

Antalainen viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan autenttiset tarinat nostavat ihmisen oksitosiinitasoja – ja hyrräävää mielihyvähormonia tarvitaan luottamuksen rakentamiseen. Kun lukija tunnistaa tekstissä ihmisen, syntyy yhteys. Jos taas teksti on siloteltua, virheetöntä ja persoonatonta, yhteys katkeaa. 

Tekoälyn aikakaudella inhimillisyys on erityisen tärkeää, koska kiillotettu ja geneerinen sisältö on nyt kaikkien silmillä. Samalla monet kokevat painetta olla käyttämättä ajatusviivoja teksteissään, sillä ne “näyttävät tekoälyltä”. Olemme päätyneet sangen erikoiseen pisteeseen, jossa kieliopillinen huolellisuus herättää epäilyksen siitä, onko tekstin takana ihminen vai tekoäly. 

Virrasta erottuminen ei tapahdu paremmalla algoritmilla tai täydellisyyden tavoittelulla. Se tapahtuu sillä, että uskaltaa tuoda persoonaa peliin. Markkinoinnissa puhutellaan aina ihmistä. Siksi siinä menestyvän on syytä pohtia, miten oman yleisön oksitosiinit saadaan liikkeelle. 

Suomessa tähän huolta aiheuttavaan teemaan on tarttunut Ihmisen tekemää -kampanja, joka kokoaa yhteen Mikko Hyppösen, Minna Huotilaisen ja Janne Saarikiven kaltaisia ajattelijoita puolustamaan ihmisen tekijyyttä tekoälyaikana. Kampanjan ydinviesti on kirkas: synteettinen häly uhkaa peittää ihmisen äänen. Tekoäly on erinomainen renki, mutta aika kammottava isäntä. 

Tekoälyn käyttöönotossa empatia on valttia  

Eräs AI Summitin kiinnostavimmista puheenvuoroista tuli tekoälystrategiakonsultti Askold Zimmermannilta, joka esitti niin kutsutun 10-20-70-säännön. Sen mukaan onnistuneessa tekoälyhankkeesta 10 prosenttia perustuu algoritmiin, 20 prosenttia infrastruktuuriin ja 70 prosenttia prosesseihin, ihmisiin ja toimintatapoihin. Luku on pysäyttävä. Se tarkoittaa, että suurin osa tekoälyssä onnistumisesta ratkaistaan arjessa, ei koodissa. 

Useissa paneelikeskusteluissa nousi esiin myös psykologisen turvallisuuden merkitys tekoälyn käyttöönotossa. Jos työntekijät eivät uskalla käyttää tekoälyä, koska he pelkäävät tekevänsä virheen tai tulevansa korvatuksi, on laajamittaisessa tekoälymurroksessa mahdoton onnistua. Tarvitaan avoin ja kannustava ilmapiiri, jossa on sijaa virheille, sekä selkeyttä niin ihmisen kuin tekoälyn rooleihin. 

Sanoisin jopa, että jälleen tarvitaan sitä ihmisen tuomaa inhimillisyyttä.  

Älkäämme tukehtuko liejuun! 

Miten tekoälyn synnyttämästä muutoksesta kerrotaan organisaation sisällä? Kuinka pelkoja käsitellään? Miten tekoälyn käyttöönotto sanoitetaan niin, että ihmiset ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan – ja uskaltavat kokeilla? Kuinka brändin äänen saa säilymään? 

Tekohäly lisääntyy joka ikisellä toimialalla aina IT:stä teollisuuteen ja energiasektorista fintechiin. Ylipäätään kaikkialla, missä tekoäly tuottaa sisältöä yrityksen äänellä – pahimmillaan kiiltävää, tyhjää ja virheellistä tuketta verkkoon. 

Viestintätoimistona ratkomme näitä kysymyksiä päivittäin. Asiakkaamme eivät tarvitse apua algoritmin valinnassa. Tekoälymurroksen keskellä me autamme heitä puhuttelemaan henkilökuntaa, asiakkaita ja sidosryhmiä uskottavasti tavalla, jossa viesti tukee liiketoiminnan tavoitteita aidosti. 

AI Summit Europessa en oppinut yhtä suurta uutta asiaa. Sain vahvistusta sille, minkä jo tiesin, mutta selkeämmin ja konkreettisemmin. Tärkein oivallus liittyi siihen, miten tekoälymurroksessa parhaiten menestyvät ne organisaatiot, jotka uskaltavat olla inhimillisiä. Ne, joiden viestinnässä kuuluu ihmisen ääni. Ne, joiden teksteissä voi olla satunnainen kirjotusvirhe. Se on ihan okei. 

Osallistuin AI Summit Europe 2026 -tapahtumaan Netprofile Grow -kouluttautumisohjelmamme kautta. Grow tarjoaa netprofilelaisille mahdollisuuden oppia, verkostoitua ja tuoda uusia ajatuksia asiakastyöhön. Lue siitä, miten autamme yrityksiä rakentamaan vaikuttavaa viestintää.