Rahaliikenne poikki – valmistauduitko kybersimulaatiolla?

Perjantaiaamu fintech-yhtiössä. Maksut ovat pysähtyneet. Asiakkaat lähettävät viestejä ja kysyvät rahojensa perään. Liiketoimintakumppani vaatii välitöntä vastausta, jota ei ole olemassa. Poikkeaman syy on yhä hämärän peitossa.

Kello mittaa nyt tiimin suorituskykyä. Yksi ryhmä etsii teknistä ongelmaa. Toinen käy läpi kysymyksiä, joita lainsäätäjät ja viranomaiset saattavat esittää. Kolmas miettii, mitä sanoa asiakkaille.

Entä johto?

Tekninen häiriö eskaloituu nopeasti vaatimustenmukaisuusongelmaksi, luottamusuhaksi ja asiakaskriisiksi. Tilanne karkaa käsistä, koska olennainen tieto on hajautunut organisaation eri osiin, siilojen tulkinnat eroavat toisistaan ja päätösvalta on epäselvä.

Paine ei kohdistu vain tekniikkaan vaan koko liiketoiminnan jatkuvuuteen. Ratkaisu on ennakoiva varautuminen, maineen näkökulmasta erityisesti kyberkriisien simulointi. 

Luottamus on liiketoiminnan voiteluöljyä

Aivotutkija Paul Zak kirjoitti Harvard Business Review’ssa heinäkuussa 2019, että luottamus on liiketoiminnan mahdollistaja. Ilman sitä suurin osa kaupoista jäisi toteutumatta.

On vaarallinen harhakäsitys, että fintech-alaan kohdistuva luottamus rakentuisi pelkästään sääntelynmukaisuudesta, transaktioiden turvallisuudesta tai asiakaskokemuksesta. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä, mutta vain tiettyyn rajaan asti.

Luottamusta ei mitata sääntelyasiakirjoissa tai markkinointikalvoilla.

Todellinen mainehaaste tulee vastaan, kun kyberhyökkäys iskee ja järjestelmät kaatuvat. Kun pitäisi toimia, mutta varmuus on vaihtunut kylmäävään epätietoisuuteen.

Vastaamon tapaus on edelleen kiusallinen muistutus siitä, miten pahasti pieleen kyberhyökkäyksen ennakointi ja pitkittyneen tilanteen hallinta voivat mennä. Tapahtumaketju johti lopulta liiketoiminnan lakkaamiseen. Helsingin käräjäoikeus asetti yhtiön konkurssiin helmikuussa 2021.

Johtaja – tee tärkeä päätös hyvän sään aikana

”Elämisen taito on enemmän painia kuin tanssia. On seisottava valmiina sitä vastaan, mikä iskee yllättäen”, kirjoitti Rooman keisari ja stoalaisuuden perikuva Marcus Aurelius lähes kaksi tuhatta vuotta sitten. Ajatus pätee yhä.

Kybersimulaatiot ansaitsevat tulla nähdyksi tästä kulmasta. 

Niiden tarkoitus ei ole vain taitojen harjoittaminen. Vahvin peruste simulaatiolle on se, että se paljastaa organisaatiolle sen painivalmiuden, sen miten joukkue oikeasti toimii, kun tilanne kärjistyy. 

Netprofilen SABRE-palkitun Insight Track -raportin vuoden 2026 painoksen mukaan 85 % ylimmistä johtajista pitää mainetta keskeisenä osana toimialansa varautumista ja resilienssiä. Kriisisimulaatioita kannattaa siksi tehdä säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain, ja niihin on syytä osallistaa liiketoimintajohto, maineenhallinta, tekniikka ja juridiikka. 

Yhdessä funktioiden painiote on vahvempi. Ne hallitsevat erilaisia kriisiskenaarioita ja suojaavat mainetta sekä liiketoimintaa sidosryhmien odotusten mukaisesti.

Sääntely ei jätä pelivaraa

Kyberulottuvuus on organisaatiolle merkittävä oikeudellisen vastuun kysymys. Finanssialan digitaalista häiriönsietokykyä koskeva DORA-asetus on ollut suoraan sovellettavaa oikeutta tammikuusta 2025. Se kattaa pankkien ja maksulaitosten ohella myös kryptovaluutta- ja joukkorahoituspalvelujen tarjoajat. 

Asetuksen mukaan tieto- ja viestintätekniikan riskienhallinnan vastuu kuuluu yhtiön hallitukselle, ja merkittävistä häiriöistä on ilmoitettava Finanssivalvonnalle tiukoissa määräajoissa.

NIS2-direktiivin kansallisesti täytäntöönpaneva kyberturvallisuuslaki tuli Suomessa voimaan huhtikuussa 2025. Sen mukaan riskienhallinnan toteuttamisen ja valvonnan vastuu on osoitettava kyberturvallisuuteen riittävästi perehtyneelle taholle. Johto on henkilökohtaisessa vastuussa, ja laiminlyönneistä voi seurata jopa kymmenen miljoonan euron sakko.

Kybersimulaatio ei siis ole vapaaehtoinen valmiusharjoitus vaan tapa osoittaa, että lain edellyttämä osaaminen ja päätöksentekokyky ovat todella olemassa, kun poikkeama eräänä perjantaiaamuna toteutuu.

Ei valmentautumista vaan valmistautumista

Laadukkaan kybersimulaation arvo on se, että se paljastaa sinkoilevien syötteiden ristitulella nopeasti, mitä organisaatio tosiasiassa tekee – tai on tekemättä. Se näyttää, mitä toimivalta tai sen puute aidosti tarkoittaa, ja kykeneekö tiimi toimimaan tosi paikan tullen yhtenä. Organisaation hyvää tarkoittava kyberkriisin hallintomalli joutuu simulaatiossa aitoon testiin.

Kyberkriisi ei siis ole vain teknologinen kiirastuli. 

Asiakkaalle, kumppanille tai rahoittajalle ratkaisevaa ei ole se, onko palvelu hetkellisesti pois käytöstä. Huomattavasti tärkeämpää on, miten he näkevät organisaation käyttäytyvän ongelmaa korjatessaan. 

Näyttääkö organisaatio luonteen lujuutta ja toimintakykyä?

Jos tapahtumista ei osata kertoa ymmärrettävästi, ulospäin suuntautuva viestintä ei kohtaa yleisön arvomaailmaa tai tekemisessä paistaa paniikki, luottamuksen maaperä murenee nopeasti.

Kybersimulaatio on tuottoisa sijoitus

Menestyvän fintech-yrityksen on kyettävä rakentamaan ympärilleen kasvavaa luottamusta. Suuri osa luottamusta lepää sen varassa, että organisaatio kykenee myös vaikeassa tilanteessa osoittamaan suuntaa, toimintavarmuutta ja ajattelun selkeyttä.

Historia on osoittanut, että hyvin johdettu kestää myös maineiskuja, esimerkkinä Applen antennigate. Yhtiön puhelinten epäonninen antenni ja epäonnistunut viestintä pudottivat Applen osakkeen 6,8 dollarin pohjalukemaan kesä-heinäkuussa 2010. Tuolloin tuhannen euron sijoitus yhtiöönolisi tätä kirjoitettaessa, heinäkuussa 2026, yli 31 000 euron arvoinen.

Applen johdonmukainen maineenrakennus 1970-luvun lopulta saakka on oma tarinansa. Olennaista on, että mainepääoma kerryttää korkoa korolle myös kyberympäristössä.

Mainepääoma rakennetaan ennen pelottavaa hetkeä, jolloin rahaliikenne pysähtyy.

Kybersimulaatiot jäävät toisinaan tekemättä, sillä hyvin toteutettuina ne vaativat kohtuullisen investoinnin. Summa on kuitenkin mitätön verrattuna huonosti hoidetun kyberkriisin vahinkoihin. 

Kybervalmistautumisen arvoa todistaa esimerkiksi Netprofilen SABRE-palkittu yhteistyö Visman kanssa. Simulaation arvo konkretisoitui neljä kuukautta myöhemmin, kun yksi yhtiön tuotteista kohtasi aidon poikkeuksen, joka muistutti harjoiteltua tilannetta. Kriisi hoidettiin rauhallisesti, hallitusti ja sidosryhmien luottamus säilyttäen. Harjoittelu oli muuttunut taidoiksi.

Olisiko nyt hyvä aika toimia?

Kyberhyökkäys ei ole ”jos”. Se on ”kun”. Ja silloin kun ”kun” koittaa, sidosryhmiä ei kiinnosta organisaation aikeet ja tahtotilat vaan toiminta.

Toimintavalmiuteen kannattaa sijoittaa nyt, ei perjantaiaamuna. Tutustu Netprofilen palkittuun H72X-kyberkriisisimulaatioon.