Suomalainen innovaatio voi olla maailmanluokkaa – mutta kotimarkkinat ovat pienet. Kun katse kääntyy ulkomaille, markkinoija kohtaa nopeasti kysymyksiä: Mihin maahan kannattaa panostaa? Toimiiko sama sisältö eri kulttuureissa? Miksi Saksassa ei synny liidejä, vaikka kampanja muualla toimii? 

Pääsy ulkomaisille markkinoille on usein keskeinen edellytys suomalaisten innovaatioiden kaupalliselle menestykselle. Kotimarkkinoiden rajallinen koko ei useimmissa tapauksissa riitä luomaan riittävää kysyntää tuotteiden tai palveluiden kaupallistamiselle järkevässä mittakaavassa. Siksi monesti suunnaksi kannattaakin ottaa maailma – tai ainakin Eurooppa. 

Yksi tehokkaista keinoista vahvistaa tunnettuutta ja asiantuntijamielikuvaa uusilla markkinoilla on kohdennettu sisältömarkkinointi. Ota tästä tärpit talteen, kun lähdet suunnittelemaan kansainvälistä kampanjaa!  

Maassa maan tavalla 

Suomi on omanlaisensa tasku kulttuurin suhteen. Suomalainen ei liikoja puhele tai kehu itseään, häneen voi luottaa ja heinäkuussa lomaillaan. Näin ainakin yleisesti ajatellaan! Siinä missä meillä on oma tapamme elää, olla ja ostaa, on myös muilla mailla omat kulttuurinsa, tapansa ja taloutensa. Tämä pätee yhtä lailla markkinointiin ja sisältöjen kuluttamiseen. Jos siis lähdet markkinointikampanjallasi kurottamaan Eurooppaan, voit hyvinkin kapsahtaa Baltiaan, jos tietyt asiat eivät ole kunnossa. 

Kymmenen vuoden aikana olen päässyt tekemään useita B2B-sisältömarkkinointikampanjoita Euroopassa. Kuten kaikissa markkinoinnin tuloksissa, kaikki riippuu aina kaikesta, mutta jotkin asiat toistuvat kampanjasta toiseen. Alta löytyy viisi tärppiä, jotka auttavat kv-kampanjoiden suunnittelussa. 

1. Mainostamisen hinta vaihtelee maasta toiseen 

Kuten kaikessa muussakin myös mainospaikkojen hinnoissa on eroja maiden välillä. Mainostamisen hinta on monesti linjassa yleisen hintatason kanssa. Puolassa on edullista mainostaa, kun taas Briteissä hinnat ovat korkeammalla. Tämä kannattaa ottaa huomioon maailmanvalloituksen suunnittelussa erityisesti mediabudjettien osalta.  

2. Selkeät tavoitteet auttavat suunnittelussa – onko tavoitteena löytää hedelmällinen markkina vai tuupata tasaista näkyvyyttä joka maahan? 

Jos tavoitteena on löytää hedelmällinen maaperä innovaatiollesi, kannattaa kampanjat rakentaa laajemmalla haarukalla ja katsoa, missä mainonta puree parhaiten ja optimoida kampanjat sinne. Jos maailmanvalloitusstrategiasi on kuitenkin se, että haluat näkyä kaikkialla yhtä paljon, kannattaa kampanja myös rakentaa maa kerrallaan, jotta tulokset eivät keskity vain sinne, mistä niitä saa halvimmalla. Mainosalustat optimoivat aina edullisimmalle tulokselle automaattisesti. Aina hedelmällisin markkinamaaperä ei ole siellä, missä on halvimmat klikit.  

3. Mediaympäristöjen visuaalinen ilme vaihtelee maasta toiseen 

Natiivimainontaa tehdessä itse yllätyin joskus siitä, miten monet eurooppalaiset uutissivustot näyttävät visuaalisesti samalta kuin suomalaiset viihdelehdet. Tästä ei pidä kuitenkaan huolestua – kyse on vain siitä, että kyseisissä maissa (esim. Tanskassa) on totuttu suomalaisen silmiin vähän räikeään visuun.  

4. Laadukkaat käännökset kannattavat 

Olemme kaikki lukeneet tekoälyllä suomeksi käännettyjä artikkeleita, joiden nolot käännösmokat ovat muodostaneet päällimmäisen muistijäljen asiasisällön sijaan. Tätä emme halua omalle kohdallemme – emmehän? 

Monet asiantuntijasisällöt toimivat maasta toiseen englanniksi ihan hyvin. Erityisesti, jos budjetista on tiukkaa, on parempi markkinoida englanniksi kuin jättää markkinoimatta ollenkaan. Onhan B2B-markkinoinnissa kohderyhmä korkeasti koulutettua ja monesti hyvin kansainvälistä porukkaa.  

Kaikista parhaiten viesti menee kuitenkin perille aina kohderyhmän äidinkielellä – erityisesti Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa mainitakseni muutaman maan. Tällöin kannattaa kuitenkin pitää huoli siitä, että käännös on ammattimainen, jotta asiantuntijuus ei kärsi.  

5. Saksalaiset vihaavat ladattavia oppaita  

Tai ehkä eivät suorastaan vihaa, mutta mistään maasta emme ole saaneet yhtä heikkoja tuloksia ladattavien oppaiden kanssa kuin Saksasta. Saksalaiset ovat hyvin varovaisia tietojensa jakamisen suhteen. Siksi kannattaakin miettiä, olisiko Saksan kohdalla järkevämpää keskittyä liidien keruussa vaikka lähinnä messuihin, joita maassa järjestetään kohtalaisen paljon ja isosti. Asiantuntijamielikuvaa ja brändin tunnettuutta kannattaa edelleen pyrkiä vahvistamaan esimerkiksi artikkelisisältöjä ja videoita markkinoimalla. 

Jos haluat keskustella kanssamme innovaatiosi maailmalle viemisestä ja kansainvälisestä markkinoinnista, lue lisää B2B-markkinoinnin palveluistamme ja ota yhteys tiimiimme!