Kriisi on yksi niistä harvoista tilanteista, joissa organisaatio saa sidosryhmiensä täyden huomion. Silloin on pidettävä kieli keskellä suuta, sillä epäonnistuminen kriisin hoidossa johtaa maineen menettämiseen ja liiketoiminnan vaarantumiseen Mitä heikompi maine on alun alkaen, sitä nopeammin se hupenee kriisin edetessä. Se on riski jokaiselle organisaatiolle.

Tuore Insight Track 2026 -raporttimme osoittaa, että tämä on ymmärretty myös yritysten johdossa. Peräti 85 prosenttia haastattelemistamme johtajista pitää mainetta keskeisenä osana riskienhallintaa ja resilienssiä. Silti 40 prosenttia heistä arvioi myös, ettei oma toimiala ole kunnolla varautunut kyberuhkien hallintaan.

Mitä ihmettä? Jos maine ymmärretään kriittiseksi liiketoimintaan suoraan vaikuttavaksi tekijäksi, miksi siihen liittyvään varautumiseen ei panosteta täysillä?

Kriisissä palkitaan ne, jotka ovat tehneet kotiläksynsä

Kyberuhat ovat arkipäiväinen osa lähes jokaisen organisaation riskiympäristöä. Siksi on äärimmäisen huolestuttavaa, jos yritysten johtajat arvioivat, ettei heidän toimialallaan ole varauduttu niihin riittävän hyvin.  

Autamme usein asiakkaita erilaisissa poikkeus- ja kriisitilanteissa. Kokemustemme perusteella voimme sanoa, että parhaiten pärjäävät ne organisaatiot, jotka ovat varautuneet realisoituvaan maineriskiin ennakoivasti, eivätkä ala koota rivejään ja muotoilla viestejään paineen alla. 

Varautumaton organisaatio joutuu puolustamaan mainettaan ilman, että sitä on systemaattisesti ja harkiten rakennettu etukäteen. Tilanteeseen mennään harjoittelematta, ilman valmiita suhteita ja ilman selkeää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä pitäisi sanoa ja tehdä. 

Hyvä kriisivarautuminen puolestaan näkyy siinä, että maineeseen kohdistuviin riskeihin suhtaudutaan liiketoiminnan riskeinä, ei erillisinä viestinnällisinä kysymyksinä. Ennakoivan työn hyvin tehneissä organisaatioissa viestit ovat vaikeassakin tilanteessa selkeitä ja sävyt harkittuja. Johto pystyy ottamaan tilaa ja puhumaan uskottavasti. Sekä ulkoiset että sisäiset sidosryhmät antavat epävarmuudelle enemmän liikkumavaraa, kun luottamusta on rakennettu jo ennen poikkeustilannetta.

Ennakoiva maineenhallinta ei ole rakettitiedettä, mutta se vaatii johdonmukaista työtä

Ero parhaiden ja muiden välillä ei lopulta ole monimutkainen, mutta se on ratkaiseva.

Kriisejä hyvin kestävissä eli resilienteissä organisaatioissa maineen hallintaan ja luottamuksen rakentamiseen suhtaudutaan strategisena prioriteettina, ja niihin panostetaan systemaattisesti.

Tällaiset organisaatiot ovat läsnä sidosryhmilleen jo silloin, kun mitään ei ole vielä tapahtunut. Ne rakentavat luottamusta aktiivisesti arjen vuorovaikutuksessa ja pitävät keskusteluyhteyden auki myös silloin, kun siihen ei ole pakottavaa tarvetta.

Ne osaavat myös käyttää muutosta hyväkseen. Kun toimintaympäristössä on myllerrystä, sitä selittäville näkemyksille on kysyntää. Keskusteluun osallistuminen ja ajatusjohtajuuden rakentaminen ovat vaikeissakin tilanteissa kantavan luottamuksen perusta. 

Ja mikä ehkä tärkeintä, parhaat organisaatiot harjoittelevat. Eivät siksi, että kaikki kriisit olisi mahdollista ennakoida, vaan siksi, että kyky toimia paineen alla ei synny pelkästään teoriaa opiskelemalla. Käytännön valmiuksia testataan esimerkiksi Netprofilen palkituissa simulaatioharjoituksissa, joissa viestintä ja johto joutuvat toimimaan aidon tilanteen kaltaisessa paineessa.

Viestinnän ammattilaiset, ottakaa paikkanne kulmahuoneessa!

Insight Track 2026 nostaa esiin myös toisen kiinnostavan jännitteen. Siinä todetaan, että viestinnällä ja markkinoinnilla on merkittävä rooli luottamuksen ja maineen rakentamisessa, mutta tätä roolia ei monissa organisaatiossa osata hyödyntää täysimääräisesti.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että viestintä toimii monessa organisaatiossa edelleen reaktiivisesti. Se astuu kuvaan mukaan vasta, kun jotain on jo tapahtunut. 

Yritysten johto odottaa kuitenkin viestinnältä enemmän ja samasta asiasta puhuu myös The Wall Street Journalin tuore artikkeli. Siinä kerrotaan, että viestinnän ammattilaiset, joista monet ovat jääneet aiemmin sivurooliin, rynnistävät nyt myrskyn lailla johtoryhmiin. Ja syynä on osittain se, että toimitusjohtajat pelkäävät pienimmänkin virheen paisuvan nopeasti katastrofiksi. 

Kyse ei ole enää vain sitoutumismittareista tai mainoskampanjoista, vaan tavoitteena on rakentaa luottamusta kohderyhmien keskuudessa. Sen onnistuminen riippuu pitkälti viestinnästä.

Oletko valmis kohtaamaan tulevan?

Kriisejä ja poikkeustilanteita ei voi kokonaan välttää, mutta me voimme vaikuttaa omiin valmiuksiimme kohdata hankalat tilateet. Luottamus ja maine eivät ole asioita, joita kaivetaan esiin tarpeen tullen. Ne ovat seurausta siitä, mitä on tehty pitkään ennen kuin mitään tapahtuu. 

Ennakoinnissa viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisilla on tärkeä rooli. Sen merkitys ei aina ole ollut selvä, mutta on nyt kirkastumassa kaikille osapuolille. Nyt on viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisten aika astua eteenpäin ja kantaa heille kuuluva vastuu. Ja johdon on aika antaa heille tilaa keskittyä siihen tärkeimpään eli luottamuksen ja maineen ennakoivaan rakentamiseen.

Insight Track 2026 kokoaa yhteen eurooppalaisten B2B-yritysjohtajien näkemyksiä siitä, miten luottamusta rakennetaan ja maineriskeihin varaudutaan muuttuvassa ympäristössä.

Raportti avaa tarkemmin:

• missä organisaatiot ovat tällä hetkellä vahvoja
• missä kuilu ymmärryksen ja tekemisen välillä syntyy
• ja mitä viestinnältä odotetaan, kun tavoitteena on aidosti tukea liiketoimintaa

Raportin voi ladata täältä ja ottaa seuraavan askeleen ennen kuin seuraava kriisi tekee sen puolestasi.