Kasvava tekoälyn käyttö nostaa pintaan huolia enenevissä määrin – datan käyttö, ympäristövaikutukset, tekijänoikeudet ja algoritmien puolueellisuus mietityttävät. Geopoliittisesti jännittävässä ajassa merkitystä on silläkin, missä yrityksen liiketoiminnalle oleelliset palvelut tuotetaan.  

Generatiivinen tekoäly on muuttunut hämmästyttävästä ihmeidentekijästä arkiseksi itseisarvoksi, vaikka suuret hyödyt antavat vielä odottaa itseään. Se ei estä ihmisiä yrittämästä: viimevuotisen Insight Track -raporttimme mukaan lähes kaikissa markkinointi- ja viestintätiimeissä etsittiin arvoa tekoälyn voimin.  

Tekoälyllä on potentiaalia loistaa etenkin operatiivisessa työssä, jos sitä käytetään harkiten ja osaavasti. Mutta arjen kiireessä täsmälliset promptit, tarkoituksenmukainen data ja tekoälykriittinen harkinta jäävät pikavoittojen tavoittelussa vain kaukaiseksi muistoksi.  

Kun kuljetaan perse edellä puuhun, saadaan aikaan mustelmia – sekä hyödytöntä tekoälytauhkaa ja tarpeetonta ympäristökuormaa.  

Arjen ympäristöteko on olla käyttämättä tekoälyä tyhmästi

Somekanavien täyttyessä hassun hauskoista tekoälykuvista ja tympeästä tusinasisällöstä, taustalla ruksuttavat datakeskukset kuluttavat sähköä kasvavalla vauhdilla. Tuore tutkimus arvioi datakeskusten viilentämiseen kuluvan veden määrän vastaavan pullotetun veden globaalia vuosittaista kulutusta – hiilijalanjäljen ollessa noin New Yorkin kaupungin kokoinen.  

On siis syytä pohtia, haluammeko kasvattaa ympäristövaikutuksia tarpeettomalla tekoälyn käytöllä. Monissa tilanteissa tekoälyn käytöstä ei ole mitään hyötyä – päinvastoin aikaa saattaa kulua ihmisälyä enemmän. Jos ongelma voidaan ratkaista tehokkaasti ilman tekoälyä, kannattaa niin tehdä. 

Mikäli tekoälyllä voidaan säästää ihmisen aikaa merkittävästi vaikkapa toistuvia tehtäviä automatisoimalla, on hyötyhaitta-suhde jo perustellumpi. Siltikin tarvitaan harkintaa, tarkoituksenmukaista promptausta ja ymmärrystä siitä, mihin tekoäly pystyy ja mihin sitä edes kannattaa käyttää. Tuntien iterointisuo tekoälylle sopimattoman tehtävän parissa on ajan ja resurssien haaskausta – ja kaiken lisäksi järjenvastaista toimintaa.  

Digitaalinen yhteiskuntamme ei tule ilman hintalappua

Elämme digitalisoituneessa maailmassa, jossa teknologia ja erilaiset digitaaliset palvelut ovat asettuneet pysyväksi osaksi jokapäiväistä arkeamme. Ilman tekoälyä monet yhteiskunnallisesti tärkeät edistysaskeleet tieteessä, tutkimuksessa ja terveydenhuollossa olisivat jääneet ottamatta. Samalla kulutamme suuren hiilijalanjäljen suoratoistopalveluita miljardien tuntien edestä vuosittain. 

Digitaalisessa yhteiskunnassa toiminnallamme on aina vaikutus ympäristöön. Tekoälyn toimintan tarvittavat datakeskukset kasvattavat sähkönkulutusta, josta yhä suurempi osa tulisi kattaa uusiutuvilla energiamuodoilla. Me emme voi kääntää kehitystä taaksepäin, mutta voimme pohtia, miten tekoälyä hyödynnetään fiksusti.

Tekoälyn vaikutukset eivät ulotu vain ympäristöön, vaan ne saattavat vahvistaa haitallisia stereotypioita ja johtaa syrjiviin lopputuloksiin. Siksi yritysten on oltava valppaina, kun ne kehittävät ja hyödyntävät tekoälytyökaluja esimerkiksi lainapäätösten tai rekrytointiprosessien tueksi.  

Samalla meidän jokaisen on kehitettävä omaa tekoälylukutaitoamme ja kykyä kriittiseen arviointiin. On houkuttelevaa ajatella ChatGPT:n olevan täysin puolueeton toimija, mutta näin ei ole. Generatiivista tekoälyä hyödyntävät chatbotit pyrkivät palvelemaan meitä mahdollisimman hyvin, omaa ajatteluamme kyseenalaistamatta. 

Uusia keksintöjä on aina hyödynnetty myös pahaan

Haluaisimme tietenkin ajatella uusia teknologioita käytettävän vain hyviin tarkoituksiin. Mutta uuden ajan työkalut tuovat tullessaan eettisiä harkintoja, joita harva tuli ajatelleeksi vielä muutamia vuosia sitten. Teknologisen kehityksen myötä voimakkaasti verkkoon siirtynyt kiusaaminen on saanut vain lisää vauhtia tekoälystä.  

Lisäksi tekoälyllä generoidaan yhä useammin haitallista sisältöä, joka kohdistuu jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin. Tammikuun lopussa Euroopan komissio päätti aloittaa virallisen tutkinnan tekoälybotti Grokin toiminnasta. Seksuaalissävytteisiä kuvaväärennöksiä naisista ja lapsista luoneen palvelun epäillään rikkoneen EU:n digipalvelusäädöstä.  

Mutta sääntelyn on vaikea pysyä teknologisen kehityksen vauhdissa, ja monesti vahinkoa on jo syntynyt. Siksi tekoälyä etulinjassa kehittävien yritysten vastuulla on varmistaa, että niiden ratkaisut ovat turvallisia ja vastuullisia. Kuluttajina ja yrityksinä vastuullamme on suosia palveluita, jotka kestävät myös eettisen tarkastelun. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että sen kestää myös oma toimintamme.  

Haluatko pysyä ajan tasalla teknologiaviestinnän tuoreimmista kuulumisista? Uutiskirjeemme kokoaa ajankohtaiset näkökulmat inboxiisi kerran kuussa – tilaa se tästä!