Näinä masentavien uutisten aikoina toivonkipinät tuntuvat olevan vähissä. Itselleni tiedeuutiset toimivat helpotuksena maailmantuskaan. Työssäni pääsen hämmästymään viikoittain pienistä ja isommista edistysaskeleista. Kukapa voisi olla täysin maansa myynyt kuullessaan vaikkapa hiilidioksidin talteenotosta, vesiviljelystä avaruudessa, uusista akkumateriaaleista, ilmasta kehrätystä proteiinista ja kestävästi tuotetuista kierrätyskuiduista. Maailma ei tunnukaan niin tuhoon tuomitulta!

Jotta nämä toivonpilkahdukset laboratorioista ja tutkimuslaitoksista osuisivat päättäjien ja meidän kansalaisten tutkille, tarvitaan viiden tähden viestintää.

Vuoden tiedetoimittajaksi valittu Juha Merimaa antoi Tiedetoimittaja-julkaisulle mainion haastattelun. Tätä nykyä tiedeviestijänä työskentelevä Merimaa kuvaa jutussa hyvin tiedejournalismin ja tiedottamisen eroa:

”Journalismissa ajatellaan aina lukijaa. Tiedotetta tai vastaavaa tehdessä ajatellaan paljon laajemmin: mitä tutkija haluaa, mitä tutkimuksen rahoittaja mahdollisesti haluaa, mitä yliopiston johto voi haluta”.

Tämän ristivedon tunnistan itsekin suunnitellessani asiakkaiden kanssa erilaisten innovaatioiden julkistamista. Parhaimmillaan viestinnän ammattilaisen ja oman alansa tutkimuksen ekspertin yhteistyönä syntyy viestintää, joka nivoo tutkimustuloksen laajempaan kontekstiin ja auttaa ymmärtämään, mikä merkitys tutkimuksella on.

Tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa työskentelevillä viestijöillä on tärkeä rooli. He auttavat tutkijoita sanoittamaan tekemistään, kysyvät olennaisimmat maallikoiden kysymykset ja mahdollistavat viestinnän vaikuttavuuden. Tutkimuksen arvon todistaminen tiedeyhteisölle on vallan eri peli kuin löydöksen ymmärrettäväksi tekeminen ministeriön erityisavustajan kautta itse päätöksentekijälle tai suurelle yleisölle.

Joskus mainittu ristiveto kuitenkin rampauttaa viestin vaikuttavuutta. Silloin totisesti kaivataan osaavaa tiedejournalistia viemään viesti sen viimeisen metrin kohderyhmän tajuntaan!

Kärsivällisyys kansantalouden perii

Tiede on ratkaissut monia kiperiä pulmia maailmassa ja lisää ratkeaa koko ajan. Pikavoittoja suosivassa yhteiskunnassamme vaaditaan kuitenkin malttia ja kykyä katsoa sekä pitkälle peräpeiliin että tarpeeksi kauas horisonttiin.

Rapport-lehti julkaisi tuoreeltaan Kipsi-hankkeen rahoittaman oivan artikkelin, jossa käsiteltiin 5-vuotisen peltojen kipsikäsittelyn onnistumista. Tällaisia toiveikkaita, pitkänkin seurannan vaativia uutisia me huolestuneet kansalaiset todella janoamme. Kiitos tiedejournalismi!

Innovaatiot ovat elintärkeitä myös kansantalouden näkökulmasta. Eurojen kilinää odotellessa on kuitenkin jälleen aktivoitava lehmän hermot.

Pääsin taannoin rotarykokouksessa kuulemaan taloustieteilijä Mika Malirannan rationaalisen optimistista esitystä siitä, mihin Suomi on matkalla. Esityksestä jäi hyvin mieleen se, että matka innovaatiosta tuottavaksi bisnekseksi on karkeasti kolmiportainen: ensin tutkimusta ja kehitystä, sitten kokeilua ja pilotointia ja kolmantena skaalausta ja tuottavaa liiketoimintaa.

Malirannan mukaan Suomessa on tällä hetkellä paljon lupaavia yrityksiä kohdassa kaksi, kokeilemassa ja testailemassa innovaation markkinakelpoisuutta. Pian moni niistä etenee vaiheeseen kolme ja voimme alkaa jo odotella eurojen kilahtamista verokirstuun ja ehkäpä jonkun taskuunkin.

Vaikutukset kansantalouteen alkavat kuitenkin näkyä vasta kymmenen, jopa kahdenkymmenen vuoden kuluttua innovaation synnystä. Odotellessa voi lukea vaikka Malirannan vahvaa talouskasvua povaavan tuoreen kirjan.

Kuolemanlaakson ylitykseen markkinointibudjetti taskussa

Tuotekehityksestä tuottavaksi liiketoiminnaksi visionäärisiä yrityksiä sparraa esimerkiksi VTT, joka on ottanut esimerkillisesti tehtäväkseen auttaa yrityksiä tämän tunnetun kuilun kuromisessa. Loppuvuodesta 2025 julkaistu ”Läpi kuoleman laakson – Mistä Suomi kasvaa” -julkaisu listaa hengästyttävän määrän innovaatioita, joissa kasvun siemenet jo ponnekkaasti itävät: kvanttiteknologiaa, kaksoiskäyttöteknologiaa, materiaalinkehitystä ja monia syväteknologian ratkaisuja.

Itse näen, että kun laakson yli on harpattu, pitää viimeistään muistaa ottaa haltuun myös markkinointi. Liian moni tutkija- ja insinööritaustainen hieno yritys kun edelleen unohtaa, miten tärkeää olisi investoida myös markkinointiin ja pehmittää maaperää myynnille.

Toivoa ei rakenneta informaatiotulvalla eikä pelkillä tarinoilla nosteta bruttokansantuotetta. Mutta sopivalla kombinaatiolla kärsivällisyyttä, viestintää ja oikea-aikaista markkinointia innovaatiot pääsevät astumaan maailmaan, joka osaa niitä jo odottaa.

Lue myös kollegani Liisan evästykset uuden innovaation kehittäjälle, joka haluaa varmistaa keksintönsä maailmanvalloituksen markkinoinnin keinoin.